Teurastamo 5
Kustantaja: Tammi
Julkaistu: 1970 (alkuteos 1969)
Sivuja: 189
Teurastamo 5 eli Lasten ristiretki on
kirja Dresdenin pommituksesta toisessa maailmansodassa. Tarina kerrotaan epäkronologisessa järjestyksessä välillä
myös selville sivuraiteille hyppien. Kirja käsittelee enimmäkseen
päähenkilön, Billy Pilgrimin, elämää ja sotakokemuksia, mutta
välillä kerrotaan tarkasti myös muista ihmisistä. Paikoin koko
ihmiskuntaa käsitellään ulkopuolisen silmin tähdistä tulleiden
muukalaisten välityksellä.
Kirjan loppu kerrotaan heti alussa,
joten kovin kauaa ei tarvitse rikottua kronologiaa hakea. Jotkin
kirjan luvut ovat melko pitkiä, mutta ne on lyhyempien lailla jaettu
lyhyisiin osiin, joiden välillä aika tai paikka saattaa vaihtua.
Kerrontatapa ja asettelu luo mielestäni mielenkiintoisen tunnelman.
Elämän hetkellisyys tuntuu olevan vahvasti läsnä. Suurten
asioiden pienuus ja pienten asioiden suuruus tulee ilmi, kun muissa
yhteyksissä kenties eriarvoisina pidetyt tapahtumat esitetään
peräjälkeen samalla tavalla.
Hyppivästä kronologiasta huolimatta
kerrontatyyli onkin melko konstailematon. Asiat sanotaan niin kuin ne
ovat. Kuolema on kuolemaa, elämä elämää ja tähtien väliset
ystävyyssuhteet ovat monimutkaisia.
Teurastamo 5 ei ole ”puhdasoppinen”
sotakirja, sillä se on samalla myös tieteiskirja. Toisaalta se
sisältää myös satiirisia piirteitä. Vaikka kirjassa tapahtuukin
paljon kaikenlaista myös sotaan liittymätöntä, sodanvastaisuus on
vahvasti läsnä. Toisaalta myös sotakuvauksessa korostuvat eri
asiat kuin toisesta maailmansodasta puhuttaessa yleensä. Esimerkiksi
brittiläisillä sotavangeilla on leirillään lokoisatkin oltavat ja
he ovat etääntyneet sodan todellisuudesta siinä määrin, etteivät
enää ymmärrä liittolaistensa tilannetta.
Kurt Vonnegut syntyi vuonna 1922 ja
kuoli vuonna 2007. Hän joutui itsekin sotavangiksi Ardennien
taistelussa ja oli todistamassa Dresdenin pommitusta (hän myös
vilahtaa itse postmodernisti mukana kirjassa). Sodasta palattuaan hän
opiskeli antropologiaa ja työskenteli sen jälkeen General
Electricissä. Kirjallisen uransa hän aloitti kirjoittamalla
tieteisromaaneja. Myöhemmin hän kirjoitti mustan huumorin täyteisiä
ajankuvauksia, joiden ansiosta hän nousi kulttihahmoksi. Teurastamo
5 oli hänen läpimurtoromaaninsa.
Vaikka Teurastamo 5:n aiheena on
ilmiselvästi sota, se ei kuitenkaan tuntunut minusta ollenkaan
sotakirjalta. Olen tottunut mieltämään sotakirjan ennemminkin
johonkin poteroonkaivautumiskuvaukseksi, jossa luodit viuhuvat ja
vihollinen on lähellä. Tästä poiketen Pilgrim onkin alussa
eksynyt joukoistaan ja vaeltelee sinne tänne. Todentuntu tulee
toiminnan sijaan enimmäkseen pikku yksityiskohdista, kuten
sotilaitten varusteiden huonosta kunnosta ja heidän
vuorovaikutuksestaan.
-Kehlo
-Kehlo
Sotakirjallisuus johon on yhdistetty scifiä ja satiiria! Kuulostaa heti alkuun erikoiselta yhdistelmältä ja on varmasti yksi syistä miksi Teurastamo 5 on saanut paljon huomiota ja siitä on tehty useita painoksia. Eri genrejen sujuva yhdistäminen vaatii kirjailijalta taitoa, koska huomattavasti toisistaan eroavat elementit kirjassa, saattavat aiheuttaa sekavuuden tunteen lukijalle.
ReplyDeleteTässä taas nähdään kuinka genret hämäävät enemmän kuin auttavat. Sotakirjassa ei välttämättä käsitellä sotaa, niin kuin se perinteisesti mielletään.Sodanvastaisuus tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus varsinkin jos kirjoittajalla on omia sotakokemuksia.
ReplyDeleteAinakin kuvailun perusteella vaikuttaa kiintoisalta kirjalta. Kronologian rikkkominen ei sinällään haittaa, päinvastoin lukija pysyy paremmin hereillä. Kuinka hyvin satiiri ja sotakirjallisuus toimivat yhdessä?
Kirjan sotakuvaukset ovat ainakin jossain määrin Vonnegutin itsensä kokemia, etenkin sotavankeuteen ja Dresdeniin liittyvät pätkät, ehkä hieman liioitellen kerrottuja tosin, joten niiltä osin kirjan voi myös sanoa olevan omaelämänkerta. Ja jos oikein pilkkua viilataan, voidaan tarinassa tapahtuvat aikamatkustukset väittää olevan fantasiaa, koska mitään mekaanista kojetta ei aikamatkusteluun käytetä. Ja joku oli luennoilla sitä mieltä, ettei yhteen teokseen mahdu kuin korkeintaan kahden eri genren piirteitä...tästä löytyy viiden eri genren elementtejä
ReplyDelete