Syyskuun 6. päivänä 1992, Alaskan erämaassa olevasta hylätystä bussista löytyy nuoren miehen ruumis. Erikoisen tapauksesta teki se, että miehen henkilöllisyydestä ei kenelläkään ollut mitään tietoa. Pitkällisen selvitystyön tuloksena saatiin viimein selville miehen henkilöllisyys, kalifornialainen, 24-vuotias Christopher McCandless. Miehen omaisten mukaan, Chris oli ollut teillä tietämättömillä jo kolmen vuoden ajan. Ruumiin luota löydettiin useita päiväkirjamerkintöjä, joiden pohjalta monet alkoivat tutkia, mikä sai nuoren miehen vetäytymään Alaskan erämaahan kaiken sivilisaation ulkopuolelle. Tapauksesta lehtijutun kirjoittanut toimittaja Jon Krakauer kiinnostui tapauksesta niin paljon, että hän päätti selvittää, mitä tuohon kolmen vuoden ajanjaksoon kaiken kaikkiaan sisältyi ja mikä lopulta johti Chris McCandlessin kuolemaan.
Keskeisin henkilö kirjassa on Chris McCandless. Chris syntyi varakkaaseen perheeseen ja oli yksi koulunsa menestyneimmistä oppilaista. Kuitenkin mies janosi eräänlaista vapauden tunnetta ja tunsi siten vanhempiensa kurinpidon ja odotukset liian ahdistavina. McCandless ihannoi yksinkertaista elämää, luontoa ja jonkinlaista erakoitumista. Erakkoluonteestaan huolimatta, Chris ei ollut epäsosiaalinen vaan hänellä oli paljon kavereita. Mies halveksi niin kutsuttua urautumista tiettyihin normeihin, joten hän päätti lähteä elämänsä seikkailuun, mukanaan vain välttämättömimmät tarvikkeensa. Hän halusi elää luonnon armoilla.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat moniin Yhdysvaltojen osavaltioihin, jossa Chris vieraili matkallaan. Noissa paikoissa McCandless tutustui moniin ihmisiin, jotka vieräilevat kirjassa merkittävissä sivuosissa. Haastattelemalla näitä henkilöitä, Jon Krakauer sai jonkinlaisen käsityksen Chris McCandlessin mielenliikkeistä ja elämänfilosofiasta. Kirja on kerronnaltaan kuin pitkä artikkeli. Kieli on hyvin kuvailevaa, mutta ei kuitenkaan pitkäveteistä. Krakauer osaa kuljettaa lukijaa mukanaan ja vaikka kirjassa on paljon takautumia, on tarina kirjoitettu todella selkeäksi. Kirjan teemoina voidaan pitää mm. itsetuntemusta ja onnellisuuden tavoittelua. Kirjan lopussa siteerataan Chris McCandlessia:" Ihminen on onnellisimmillaan voidessaan jakaa onnensa muiden ihmisten kanssa." Tämän hän joutui valitettavasti oppimaan kantapään kautta.
Jon Krakauer on yhdysvaltalainen kirjailija ja vuorikiipeilijä, jonka teosten aiheet käsittelevät pitkälti luontoa ja ulkoilmaelämää. Etenkin vuorikiipeily on Krakauerin kirjoissa tärkeässä osassa. McCandlessin tarina kiinnosti Krakaueria senkin takia, että hän osasi samaistua nuoren miehen kokemuksiin, koska oli nuorempana kokenut samanlaista tarvetta selviytyä luonnossa omin neuvoin.
Lukukokemuksena kirja oli mainio. Minulla oli kirjaa kohtaan etukäteen vähän nihkeä suhtautuminen, koska olen nähnyt kyseisestä tarinasta tehdyn elokuvan, joka ei erityisemmin vakuuttanut. Kirja oli kuitenkin yllättävästi parempi kuin elokuva ja nautin lukemisesta. Kirja sopii hyvin eräkirjallisuuden genreen monien yksityiskohtaisten luontokuvaustensa takia. Eräkirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä kuten metsästys, poistuminen sivilisaatiosta luonnon vapauteen ja henkinen siirtyminen tilasta toiseen, ovat kirjan keskeisimpiä piirteitä.
Lähteet:
Krakauer, Jon. 1996. Erämaan armoille. Suomentaja Liisa Paakkanen. Juva: WS Bookwell Oy
– Sanna S.
Kirja ja siitä tehty elokuva ovat minulle tuntemattomia. Nostit kirjan esille ja avasit sisältöä juuri sopivasti, että kyllä jossain välissä kirja ja/tai elokuva on luettava/katsottava.
ReplyDeleteKirjassa käsitellään vapauden tunnetta ja elämän kovia vaatimuksia. Elämänmeno on nykyään niin hektistä, että tämäntyylinen totaalinen pakeneminen oravanpyörästä voi käydä monenkin mielessä.
Jännitystä kaipaavana toivon, että kirjassa on upeiden luontokuvausten lisäksi myös kohtaamisia villieläinten kanssa.
Minulle eräkirjallisuus on aina ollut jotenkin epämiellyttävä. Missään vaiheessa ei mikään metsästyskertomus ole kiinnostanut, mutta tämä alkoi vähän jopa kiinnostamaan.
ReplyDeleteBloggauksen perusteella tuli mieleen, että onko tämä enemmänkin selviytymiskertomus? Luontokuvaukset ja mahdolliset kohtaamiset villieläinten kanssa eivät minua haittaa, mutta muuten eräjormailu on aina jotenkin tylsistyttänyt minua. Tämä voisi ehkä olla ihan toimiva, jos kyseessä tosiaan olisi enemmänkin seikkailu kuin metsästys.
Kirja on tosiaankin enemmän seikkailutyyppinen. Tarinassa ei esiinny melkein ollenkaan metsästyksen kuvailua vaan kirjassa keskitytään enemmän nimenomaan McCandlessin ajatusmaailmaan ja siihen, mitkä tekijät johtivat kirjassa kuvailtuihin äärimmäisiin tekoihin. Kirjassa kuvaillaan myös paljon erilaisten ihmissuhteiden syntyä.
ReplyDelete