Alkuteos: Do Androids Dream of Electric
Sheep? (1968)
Luettu teos: suomenkielinen, 1989, käännös: Kari Nenonen
Luettu teos: suomenkielinen, 1989, käännös: Kari Nenonen
Kirjan protagonisti on Rick Deckard, jonka
työ on metsästää ja eliminoida androideja palkkioita vastaan. Tapahtumat
sijoittuvat Pohjois-Amerikan länsirannikolle, San Fransiscon tietymille, ja
lukukokemuksellisesti tulevaisuuteen. Versiossani alkuvuosi oli 2021,
alkuteoksessa ajateltiin vuotta 1992.
Kirjan pohjalta on tehty maineikkuudessaan
esikuvansa ylittävä elokuva (1982), jonka on ohjannut Ridley Scott ja jossa
pääosaa näyttelee Harrison Ford. Kirjalle on taiteiltu myös kolme jatko-osaa
Science fiction -elementtien ja teeman
läsnäolo on voimakkaan näkyvää. Tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen. Maailma
on kokenut mullistuksia. Kulttuurit ja yhteiskuntarakenteet ovat erilaisia. Universumin
ja/tai maailman jaottuva elinkelpoisuus on muuttunut eriävän aika-avaruuden välillä
radikaalisti. Edelleen science fictionille tyypillisesti teknologia on hyvin olennaisessa
osassa ja fysiikan lainalaisuudet oikeasta elämästä poikkeavia. Teos ei
ainoastaan ole malliesimerkki science fictionistä, vaan myös Yhdysvalloissa
genrelle toisen maailmansodan jälkeisissä ajoissa hehkuneen buumin merkittävä
osavaikuttaja. Kirjaa, ja erityisesti sen sisällöstä rakennettua elokuvaa,
voidaan pitää myös niitä seuranneihin genren erimuotoisiin tuotoksiin
vaikuttaneina.
Teemallisesti kirjan voidaan värittää käsittelevän aidon ja
jäljitelmän välistä konfliktia ja yhteiseloa. Oikeat eläimet ovat harvinaisia ja arvokkaita
statussymboleita, josta seuraa erilaisia lieveilmiöitä: esimerkiksi Deckardilla
omistaa vaimonsa Iranin kanssa sähköisen lampaan. Samaan aikaan hämärrellään ihmisyyden eri asteita ja tuhotaan karkuteillä
olevia, hankalasti ihmisistä erotettavia ja vaarallisina pidettyjä androideja.
Kerronnallisesti kirja on peittelemättömän
suora, käyden ensimmäiseen lukuun ja puoleen tusinaan sivuun taipuvan vaimonsa
kanssa käydyn keskustelun aikana läpi työkuvauksensa, tavoitteensa, ongelmansa
ja kuvittaen myös kirjan maailmassa olevaisten elämään radikaalisti vaikuttavien
teknologioiden piirteitä. Science fictionin fantasiakulmaisen uskottavuuden
puolesta kirja kangertelee jonkin verran, hahmojen ollessa kohtuullisen tottumattomia
ja kummastelevia ympäröivää maailmaansa kohtaan. Samaan aikaan futuristisesti
kuviteltavan hahmojen ajatusmaailman sijaan näyttäytyy ennemmin 1960-lukuinen,
republikaanihtava yhdysvaltalaismentaliteetti. Merkittävää osaa immersion potentiaalisessa särjennässä näyttelee temporaalisuus muutoinkin. Kirjan ilmestymisvuoden ja
nykyhetken välinen aika (1968-2014) on (aina aikaherkiltä) teknologiakehitysten tasolta, suunnalta
ja sidonnaisilta kulttuureiltaan eriävää myös edellisiin pohjautuvilta tulevaisuuden
ja teknologioiden fantasioihin liittyviltä kanteiltaan.
Ihan samaa mieltä teemasta. Kirjan tapa käsitellä tätä konfliktia oikeiden ja keinotekoisten eläinten kautta oli ehdottomasti yksi sen kohokohdista.
ReplyDelete