Philip K. Dick - Palkkionmetsästäjä

Alkuteos: Do Androids Dream of Electric Sheep? (1968)
Luettu teos: suomenkielinen, 1989, käännös: Kari Nenonen

Kirjan protagonisti on Rick Deckard, jonka työ on metsästää ja eliminoida androideja palkkioita vastaan. Tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Amerikan länsirannikolle, San Fransiscon tietymille, ja lukukokemuksellisesti tulevaisuuteen. Versiossani alkuvuosi oli 2021, alkuteoksessa ajateltiin vuotta 1992.

Kirjan pohjalta on tehty maineikkuudessaan esikuvansa ylittävä elokuva (1982), jonka on ohjannut Ridley Scott ja jossa pääosaa näyttelee Harrison Ford. Kirjalle on taiteiltu myös kolme jatko-osaa

Science fiction -elementtien ja teeman läsnäolo on voimakkaan näkyvää. Tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen. Maailma on kokenut mullistuksia. Kulttuurit ja yhteiskuntarakenteet ovat erilaisia. Universumin ja/tai maailman jaottuva elinkelpoisuus on muuttunut eriävän aika-avaruuden välillä radikaalisti. Edelleen science fictionille tyypillisesti teknologia on hyvin olennaisessa osassa ja fysiikan lainalaisuudet oikeasta elämästä poikkeavia. Teos ei ainoastaan ole malliesimerkki science fictionistä, vaan myös Yhdysvalloissa genrelle toisen maailmansodan jälkeisissä ajoissa hehkuneen buumin merkittävä osavaikuttaja. Kirjaa, ja erityisesti sen sisällöstä rakennettua elokuvaa, voidaan pitää myös niitä seuranneihin genren erimuotoisiin tuotoksiin vaikuttaneina.

Teemallisesti kirjan voidaan värittää käsittelevän aidon ja jäljitelmän välistä konfliktia ja yhteiseloa. Oikeat eläimet ovat harvinaisia ja arvokkaita statussymboleita, josta seuraa erilaisia lieveilmiöitä: esimerkiksi Deckardilla omistaa vaimonsa Iranin kanssa sähköisen lampaan. Samaan aikaan hämärrellään ihmisyyden eri asteita ja tuhotaan karkuteillä olevia, hankalasti ihmisistä erotettavia ja vaarallisina pidettyjä androideja.

Kerronnallisesti kirja on peittelemättömän suora, käyden ensimmäiseen lukuun ja puoleen tusinaan sivuun taipuvan vaimonsa kanssa käydyn keskustelun aikana läpi työkuvauksensa, tavoitteensa, ongelmansa ja kuvittaen myös kirjan maailmassa olevaisten elämään radikaalisti vaikuttavien teknologioiden piirteitä. Science fictionin fantasiakulmaisen uskottavuuden puolesta kirja kangertelee jonkin verran, hahmojen ollessa kohtuullisen tottumattomia ja kummastelevia ympäröivää maailmaansa kohtaan. Samaan aikaan futuristisesti kuviteltavan hahmojen ajatusmaailman sijaan näyttäytyy ennemmin 1960-lukuinen, republikaanihtava yhdysvaltalaismentaliteetti. Merkittävää osaa immersion potentiaalisessa särjennässä näyttelee temporaalisuus muutoinkin. Kirjan ilmestymisvuoden ja nykyhetken välinen aika (1968-2014) on (aina aikaherkiltä) teknologiakehitysten tasolta, suunnalta ja sidonnaisilta kulttuureiltaan eriävää myös edellisiin pohjautuvilta tulevaisuuden ja teknologioiden fantasioihin liittyviltä kanteiltaan.